Pro Pilkki 2 -kalalajit

Hauki (Esox lucius)

Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Se on elinvoimainen laji, jolla on laaja levinneisyysalue ja joka tulee toimeen monenlaisissa järvissä ja joissa sekä vähäsuolaisessa Itämeressä. Hauen vartalo on pitkulainen ja solakka, ja sen evät ovat peräpäässä.

• Koko: Naarashauki voi kasvaa suotuisissa oloissa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi.
• Elinympäristö: Haukea tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
• Ravinto: Se siirtyy eläinplanktonista kalaravintoon jo varsin varhaisessa vaiheessa, ensimmäisenä kesänään alle 10 senttimetrin mittaisena.
• Lisääntyminen: Hauen ensimmäiseen kutuun vaikuttavat useat tekijät, muun muassa lämpötila ja ravinnon saatavuus.

Esiintyy 46 mapilla: Haapolahti, Harjukankaan monttu, Haukilahti, Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Iso-Söimi, Jormuanlahti, Kivijoki, Koivusaaren matalikko, Kolmisoppi, Korpipuro, Kortejärvi, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri, Metsälampi, Muddusjärvi, Mustalampi, Mäntylahti, Niemisjärvet, Palusjärvi, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Pitkälampi, Pohjalampi, Rautupuro, Ruippo, Räväjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Siika-valkeinen, Siikakoski, Surrinlampi, Särkijärvi, Taivallampi, Telkänlampi, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Viitalampi, Vuolasniva, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Hauki

Ahven (Perca fluviatilis)

Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji. Se on yleensä vihreäsävyinen tummilla pystyraidoilla. Sen vatsaevät ja pyrstö ovat puna-oranssit.

• Koko: Useimmiten ahven on pituudeltaan 15–30 senttimetriä ja painoltaan 50–350 grammaa.
• Elinympäristö: Ahvenen levinneisyysalue sisävesissä kattaa lähes koko Euroopan Italiaa ja Espanjaa lukuun ottamatta ja ulottuu Siperiaan Kolymajoelle saakka.
• Ravinto: Ravinnokseen pieni ahven käyttää eläinplanktonia, iän myötä ruokavalioon tulevat pohjaeläimet ja pikkukalat.
• Lisääntyminen: Ahven kutee keväällä huhti-kesäkuun aikaan, kun veden lämpötila ylittää kuusi astetta.

Esiintyy 44 mapilla: Haapolahti, Harjukankaan monttu, Haukilahti, Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Iso-Söimi, Jormuanlahti, Kivijoki, Koivusaaren matalikko, Kolmisoppi, Korpipuro, Kortejärvi, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri, Metsälampi, Muddusjärvi, Mustalampi, Mäntylahti, Niemisjärvet, Palusjärvi, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Pitkälampi, Pohjalampi, Ruippo, Räväjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Siika-valkeinen, Siikakoski, Surrinlampi, Särkijärvi, Taivallampi, Telkänlampi, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Viitalampi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Ahven

Särki (Rutilus rutilus)

Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta. Sitä on myös siirretty moniin maihin sen alkuperäisen levinneisyysalueen ulkopuolella pääasiassa virkistyskalastuksen vuoksi. Särki on pitkänomainen ja sivuilta litteä laji, jolla on hopeiset kyljet, punaiset silmät ja punaiset vatsanpuoleiset evät.

• Koko: Särki kasvaa tavallisesti 10–25 senttimetrin pituiseksi ja enimmillään 30–35 senttimetrin mittaiseksi ja 300–500 gramman painoiseksi.
• Elinympäristö: Särjen luonnollinen levinneisyys ulottuu Aasian länsiosista miltei koko Eurooppaan Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
• Ravinto: Särjen ravintoa ovat planktonäyriäiset, pohjaeläimet, kotilot, sinisimpukat ja joskus myös vesikasvit.
• Lisääntyminen: Särki kutee keväällä, kun veden lämpötila on ylittänyt 10 celsiusastetta.

Esiintyy 40 mapilla: Haapolahti, Harjukankaan monttu, Haukilahti, Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Jormuanlahti, Kivijoki, Koivusaaren matalikko, Kolmisoppi, Korpipuro, Kortejärvi, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Metsälampi, Muddusjärvi, Mustalampi, Mäntylahti, Niemisjärvet, Palusjärvi, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Pohjalampi, Ruippo, Räväjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Siika-valkeinen, Siikakoski, Surrinlampi, Särkijärvi, Taivallampi, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Viitalampi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Särki

Kiiski (Gymnocephalus cernua)

Kiiski (Gymnocephalus cernua, ent. Gymnocephalus cernuus) on ahventen (Percidae) heimoon kuuluva pienikokoinen kalalaji.

• Koko: Täysikasvuisena kiiski on tavallisesti 7–15 senttimetrin mittainen ja harvoin tätä suurempi.
• Elinympäristö: Tämä laji on kotoisin Kaspianmeren, Mustanmeren, Itämeren ja Pohjanmeren vesistöistä, Iso-Britannia mukaan lukien.
• Ravinto: Kiiski syö pääasiassa surviaissääsken toukkia, mutta myös vesikirput, hankajalkaiset ja kalan mäti kelpaavat.

Esiintyy 39 mapilla: Haapolahti, Harjukankaan monttu, Haukilahti, Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Jormuanlahti, Kivijoki, Koivusaaren matalikko, Kolmisoppi, Kortejärvi, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri, Metsälampi, Muddusjärvi, Mäntylahti, Niemisjärvet, Palusjärvi, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Pitkälampi, Pohjalampi, Ruippo, Räväjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Siika-valkeinen, Surrinlampi, Särkijärvi, Taivallampi, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Viitalampi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Kiiski

Siika (Coregonus lavaretus)

Siika (Coregonus lavaretus) on Euraasian pohjoisosien sisä- ja murtovesissä elävä lohikalojen lahkon parvikala. Siika on erittäin monimuotoinen kala, josta voi samassakin järvessä elää morfologisesti, ravinnonkäytöltään, kasvunopeudeltaan ja kutukäyttäytymiseltään hyvin erilaisia muotoja tai populaatioita. Suomessa on erotettu viisi tai kuusi pääasiallista siikamuotoa: pohjasiika, karisiika, vaellussiika, järvisiika, planktonsiika ja tuppisiika.

• Koko: Nopeakasvuisin muoto on vaellussiika, joka 7-vuotiaana on noin 50 cm:n mittainen ja painaa noin 1 kg.
• Elinympäristö: Siian levinneisyys ulottuu Länsi- ja Keski-Euroopasta halki Pohjois-Aasian.
• Ravinto: Poikasiässä siika syö eläinplanktonia.
• Lisääntyminen: Sukukypsyyden siika saavuttaa keskimäärin 4–5-vuotiaana.

Esiintyy 24 mapilla: Harjukankaan monttu, Haukilahti, Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Iso-Söimi, Jormuanlahti, Koivusaaren matalikko, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Linlonlahti, Meri, Muddusjärvi, Niemisjärvet, Peräjärvi, Rautupuro, Ruippo, Räväjärvi, Savilahti, Siika-valkeinen, Siikakoski, Surrinlampi, Taivallampi, Vuolasniva, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Siika

Lahna (Abramis brama)

Lahna (Abramis brama) on särkien heimoon (Leuciscidae) kuuluva eurooppalainen kalalaji. Se on sukunsa Abramis ainoa laji.

• Koko: Lahna voi kasvaa 25–50 senttimetrin pituiseksi, mutta suurempiakin on.
• Elinympäristö: Lahnan levinneisyys sisävesissä kattaa suurimman osan Eurooppaa Adourjoen vesistöstä Petšorajoen vesistöön.
• Ravinto: Lahnan ravintoa poikasena on eläinplankton, mutta aikuisena se syö nilviäisiä ja toukkia.
• Lisääntyminen: Se kutee jaksoittain pitkin kevättä ja alkukesää, kun vesi on yli 15-asteista.

Esiintyy 19 mapilla: Haapolahti, Jormuanlahti, Koivusaaren matalikko, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Mäntylahti, Palusjärvi, Peräjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Viitalampi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Lahna

Taimen (Salmo trutta)

Taimen (Salmo trutta) on ulkonäöltään hyvin paljon lohta muistuttava eurooppalainen lohikalalaji.

• Koko: Taimen on myös lohta pienempi, pituudeltaan yleensä 35–70 cm.
• Elinympäristö: Taimenen luontainen levinneisyysalue rajoittuu Eurooppaan, jossa sitä tavataan lähes kaikkialla lukuun ottamatta Välimeren maita ja Kaakkois-Eurooppaa.
• Lisääntyminen: Taimennaaras saavuttaa sukukypsyyden kolmesta viiteen -vuotiaana.

Esiintyy 18 mapilla: Iso-Ruuhijärvi, Iso-Söimi, Jormuanlahti, Koivusaaren matalikko, Korpipuro, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri, Muddusjärvi, Niemisjärvet, Rautupuro, Räväjärvi, Saarijärvi, Siikakoski, Vuolasniva, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Taimen

Made (Lota lota)

Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji. Se on sukunsa Lota ainoa laji.

• Koko: Suurin 2000-luvulla Suomessa tilastoitu made painoi 8,04 kiloa.
• Elinympäristö: Madetta tavataan lähes kaikissa Suomen järvissä ja myös merialueilla.
• Ravinto: Made on petokala ja syö pääasiassa kalaa.
• Lisääntyminen: Mateen kutu ajoittuu tammi–maaliskuulle.

Esiintyy 18 mapilla: Haapolahti, Haukilahti, Jormuanlahti, Koivusaaren matalikko, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Linlonlahti, Lokkiluoto, Muddusjärvi, Peräjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Siika-valkeinen, Siikakoski, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Made

Pasuri (Blicca bjoerkna)

Pasuri (Blicca bjoerkna) on särkien heimoon kuuluva rehevissä sisä- ja murtovesissä viihtyvä kalalaji. Pasuri on sukunsa (Blicca) ainoa laji. Pasuria ei käytetä suuressa määrin ihmisravinnoksi, koska se on ruotoinen ja mauttomana pidetty kala.

• Koko: Pasuri kasvaa 20–25 senttimetrin mittaiseksi ja painaa alle kilon.
• Elinympäristö: Pasuria esiintyy Euroopassa Ranskasta Uralille, ei kuitenkaan Italiassa, Kreikassa ja entisen Jugoslavian maissa.
• Ravinto: Pasurin yleisintä ravintoa ovat hyönteisten toukat, katkat ja pallosimpukat.
• Lisääntyminen: Pasuri kutee kesä- tai heinäkuussa, kun veden lämpötila on yli 17 celsiusastetta.

Esiintyy 17 mapilla: Haapolahti, Jormuanlahti, Koivusaaren matalikko, Kortejärvi, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Mäntylahti, Palusjärvi, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Savilahti, Särkijärvi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Pasuri

Sorva (Scardinius erythrophthalmus)

Sorva (Scardinius erythrophthalmus) on Euroopassa ja Keski-Aasiassa esiintyvä kala. Sorva muistuttaa ulkonäöltään särkeä, mutta sillä on punaiset evät ja keltaiset silmät ja on särkeä leveämpi, lisäksi aikuisten yksilöiden kyljissä on kuparinruskeaa sävyä. Sitä kutsutaan myös "punakontiksi" evien värin takia.

• Koko: Sorva kasvaa 15–25 cm:n pituiseksi.

Esiintyy 17 mapilla: Haapolahti, Koivusaaren matalikko, Kortejärvi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Lokkiluoto, Metsälampi, Palusjärvi, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Savilahti, Surrinlampi, Särkijärvi, Ullavanjärvi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Sorva

Salakka (Alburnus alburnus)

Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkien heimon kalalaji.

• Koko: Salakka on tavallisesti 10–15 cm pitkä, painoa on harvoin yli 40 g.
• Elinympäristö: Salakka esiintyy luonnostaan suuressa osassa Eurooppaa Pyreneiden, Alppien, Kaukasuksen ja Kaspianmeren pohjoispuolella, ei kuitenkaan Irlannissa ja suurimmassa osassa Englantia.
• Ravinto: Salakka syö hyönteisiä veden pinnalta sekä eläinplanktonia.
• Lisääntyminen: Salakan kutuaika vaihtelee samassakin vesistössä siten, että se saattaa jaksottua kolmeenkin eri ajanjaksoon.

Esiintyy 16 mapilla: Haapolahti, Haukilahti, Jormuanlahti, Kivijoki, Koivusaaren matalikko, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lokkiluoto, Mäntylahti, Palusjärvi, Peräjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi, Savilahti, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Salakka

Säyne (Leuciscus idus)

Säyne eli säynävä, myös säynäs tai säynäjä (Leuciscus idus), on suhteellisen suuri särkikaloihin kuuluva kalalaji. Se muistuttaa särkeä, mutta on tätä isompi, pienempisuomuinen ja keltasilmäinen.

• Koko: Säyne on suurikokoinen särkikalaksi: tavallisesti se kasvaa 40–50 cm pitkäksi ja painaa puolesta yli kahteen kiloon.
• Elinympäristö: Säyne on pohjoisen Euraasian sisävesikala, jonka levinneisyys ylettyy Itä-Siperian Lenajoelta Reinin vesistöön Länsi-Euroopassa.
• Ravinto: Säyneet syövät monenlaisia pohjaeläimiä, varsinkin nilviäisiä, suuret yksilöt saalistavat myös muita kaloja.
• Lisääntyminen: Säyneen kutu tapahtuu yleensä matalissa virtapaikoissa pian jäidenlähdön jälkeen.

Esiintyy 13 mapilla: Haapolahti, Koivusaaren matalikko, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Lahnalammet, Lehmilampi, Linlonlahti, Mustalampi, Peräjärvi, Savilahti, Siikakoski, Surrinlampi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Säyne

Kuha (Sander lucioperca)

Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala. Se on heimonsa kookkain laji.

• Koko: Kuhan pituus on yleensä 30–60 cm ja paino 0,4–2,5 kg.
• Elinympäristö: Kuhaa esiintyy luontaisesti Itä-, Keski- ja Pohjois-Euroopassa lukuisissa Itämereen, Mustaanmereen, Kaspianmereen ja Araljärveen laskevissa vesistöissä ja Pohjanmereen laskevan Elben vesistöalueella.
• Ravinto: Poikasten ravinto koostuu aluksi eläinplanktonista.
• Lisääntyminen: Kudun jälkeen kesällä kuhat oleilevat siellä missä on parhaiten ravintoa.

Esiintyy 12 mapilla: Haapolahti, Jormuanlahti, Koivusaaren matalikko, Kuopionlahti, Linlonlahti, Lokkiluoto, Mäntylahti, Palusjärvi, Peräjärvi, Saarijärvi, Ullavanjärvi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Kuha

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss)

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, jonka ihminen on tuonut Pohjois-Amerikasta Suomen ja muun Euroopan kalanviljelylaitoksiin. Kirjolohen liha on rasvaista. Kasvatetun kirjolohen liha on hyvin punaista, koska sen rehuun lisätään synteettistä astaksantiinia.

• Koko: Kirjolohi kasvaa noin 40–70 senttimetrin pituiseksi ja painaa noin 1–5 kg.
• Elinympäristö: Tästä alkujaan Pohjois-Amerikan 60. leveyspiirin eteläpuolen Tyyneenmereen laskevista vesistöistä kotoisin olevasta kalasta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto.

Esiintyy 10 mapilla: Hossalaislammet, Iso-Ruuhijärvi, Kolmisoppi, Kuikansalmi, Linlonlahti, Niemisjärvet, Ruippo, Saarijärvi, Surrinlampi, Ullavanjärvi

Lähde: Wikipedia: Kirjolohi

Seipi (Leuciscus leuciscus)

Seipi (Leuciscus leuciscus) on särkien heimoon kuuluva makeassa vedessä ja murtovedessä elävä kalalaji. Suomessa sitä esiintyy enimmäkseen Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta sitä tavataan myös Suomen rannikkovesissä.

• Koko: Seipi kasvaa 20–25 senttimetrin pituiseksi, mutta enimmillään se voi olla 40 senttimetriä pitkä.
• Ravinto: Seipi syö vesi- ja ilmahyönteisiä, matoja, pieniä kotiloita, joskus kasvinosia.
• Lisääntyminen: Koirailla on kutukyhmyjä koko ruumiissa.

Esiintyy 11 mapilla: Haapolahti, Haukilahti, Jormuanlahti, Kivijoki, Kortejärvi, Lahnalammet, Lehmilampi, Peräjärvi, Räväjärvi, Saarijärvi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Seipi

Ruutana (Carassius carassius)

Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen lahkoon ja karppien heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji. Ennen ruutana luokiteltiin karpin sukuun Cyprinus, mutta nykyään se on luokiteltu omaan sukuunsa Carassius, johon kuuluu myös muun muassa kultakala.

• Koko: Vähähappisissa lammissa ruutanat kasvavat vain 10–15 cm pitkiksi ja ovat matalaruumiisia ja isopäisiä.
• Ravinto: Ruutana on kaikkiruokainen kala.

Esiintyy 8 mapilla: Koivusaaren matalikko, Kortejärvi, Lahnalammet, Metsälampi, Mäntylahti, Palusjärvi, Ruippo, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Ruutana

Harjus (Thymallus thymallus)

Harjus eli harri (Thymallus thymallus) on pitkulainen lohikala, jota esiintyy laajasti Euroopan alueella. Sen elinympäristöä ovat hapeikkaat, kivi- tai sorapohjaiset joet ja järvenrannat. Harjus on lämpiminä aikoina paikallaan oleva laji, jonka kutuaika käynnistyy tyypillisesti touko-kesäkuussa.

• Koko: Harjus kasvaa keskimäärin 25–45 senttimetriä pitkäksi ja 400–800 gramman painoiseksi.
• Elinympäristö: Harjus elää hapekkaissa, kivi- tai sorapohjaisissa joissa tai järvenrannoilla.
• Ravinto: Harjus syö paljon selkärangattomia, kuten kotiloita, äyriäisiä sekä vesiperhosten, survaissääskien ja mäkäräisten toukkia.
• Lisääntyminen: Laji on talvisaikaan hyvin paikallinen ja palaa pienempiin vesiin keväällä ennen kutua.

Esiintyy 7 mapilla: Iso-Söimi, Muddusjärvi, Rautupuro, Räväjärvi, Siikakoski, Vuolasniva, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Harjus

Kuore (Osmerus eperlanus)

Kuore eli norssi (Osmerus eperlanus) on pienehkö sisä- ja murtovesien kala, joka kuuluu lohikaloja muistuttavien kuorekalojen lahkoon. Kuore on läpikuultava, vihertävän kellertävä ja kyljistään hopeanhohtoinen kala, jolla on suuri, terävähampainen suu ja lohikalojen tapaan rasvaevä selkäpuolella lähellä pyrstöä.

• Koko: Se on 7–20 senttimetriä pitkä ja painaa yleensä 10–100 grammaa.
• Elinympäristö: Merikuoreen levinneisyysalueisiin kuuluvat Vienanmeri, Barentsinmeri, Itämeri, Pohjanmeri sekä Pohjois-Atlantin rannikko Garonnen suistoalueelle saakka.

Esiintyy 7 mapilla: Jormuanlahti, Kuikansalmi, Kuopionlahti, Linlonlahti, Räväjärvi, Rönttäoja, Saarijärvi

Lähde: Wikipedia: Kuore

Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus)

Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa. Sen vartalo on hopean värinen. Kolmipiikki on pohjoisen pallonpuoliskon kala, jota esiintyy monenlaisissa suolapitoisuuksissa.

• Koko: Kolmipiikki, jota usein kutsutaan kansanomaisilla nimillä rapatuikki ja rautakala, (Gasterosteus aculeatus) on 4–7 cm pitkä kalalaji, jolla on selässään nimensä mukaisesti kolme piikkiruotoa.
• Elinympäristö: Kolmipiikki elää lauhkean vyöhykkeen vesissä pohjoisella pallonpuoliskolla.
• Lisääntyminen: Kutuaikana kolmipiikkikoiras rakentaa pesän.

Esiintyy 6 mapilla: Koivusaaren matalikko, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri, Metsälampi, Muddusjärvi

Lähde: Wikipedia: Kolmipiikki

Sulkava (Ballerus ballerus)

Sulkava (Ballerus ballerus) on eurooppalainen, Suomessakin tavattava makean veden särkikalalaji.

• Koko: Pituus on korkeintaan 40 cm ja paino yleensä alle kilon.
• Elinympäristö: Sulkavaa esiintyy sisävesissä Itämeren valuma-alueella Elbestä itään, Ruotsin eteläosassa sekä pohjoisen suunnasta Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa vesistöissä.
• Ravinto: Sulkava syö vesihyönteisiä ja muita selkärangattomia kuten vesikirppuja sekä jossain määrin myös kasveja.
• Lisääntyminen: Sulkava kutee toukokuun lopulla.

Esiintyy 6 mapilla: Haapolahti, Mäntylahti, Peräjärvi, Pieni Särkinen, Särkijärvi, Vuontele

Lähde: Wikipedia: Sulkava (kala)

Muikku (Coregonus albula)

Muikku (Coregonus albula) on siikojen sukuun (Coregonus) kuuluva 5–20 senttimetriä pitkä lohikala, joka elää parvina Euroopan pohjoisosan järvissä ja Itämeren vähäsuolaisissa reunaosissa. Muikku on Suomen sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Muikkua pyydystetään troolilla, nuotalla, rysällä ja pienisilmäisellä muikkuverkolla.

• Koko: Muikun pituus on tavallisesti 5–20 cm ja paino noin 10–70 g.
• Elinympäristö: Muikku on ensisijaisesti sisävesien kala, jota esiintyy Euroopan pohjoisosassa suppealla alueella Itämerta ympäröivissä maissa.
• Ravinto: Muikku syö koko ikänsä planktonäyriäisiä.
• Lisääntyminen: Tunnetaan myös poikkeustapauksia, joissa mätiä ja maitia on kehittynyt jo aikaisemmin 5–6 kuukauden iässä.

Esiintyy 5 mapilla: Iso-Söimi, Jormuanlahti, Kuopionlahti, Räväjärvi, Siika-valkeinen

Lähde: Wikipedia: Muikku

Isosimppu (Myoxocephalus scorpius)

Isosimppu (Myoxocephalus scorpius) on Itämeressä ja Pohjois-Atlantilla tavattava merisimppujen heimon pohjakala. Kuiville nostettu isosimppu voi kurnuttaa kuuluvasti.

• Koko: Itämeressä isosimppu kasvaa noin 30 senttimetrin pituiseksi.
• Elinympäristö: Isosimppu elää Pohjois-Atlantin molemmilla rannikoilla ja myös siihen rajoittuvilla Jäämeren rannoilla sekä Itämeressä.
• Ravinto: Se syö pikkukaloja ja äyriäisiä sekä muita pohjaeläimiä, esimerkiksi kilkkejä ja simpukoita.
• Lisääntyminen: Isosimppu lisääntyy talvella.

Esiintyy 4 mapilla: Koivusaaren matalikko, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri

Lähde: Wikipedia: Isosimppu

Kivinilkka (Zoarces viviparus)

Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20–30 cm pitkäksi kasvava, Itämeressä elävä vihertävänharmaa pohjakala, joka esiintyy rakkolevävyöhykkeessä ja sitä syvemmillä pohjilla.

• Koko: Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.
• Elinympäristö: Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Britteinsaarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.
• Ravinto: Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja.

Esiintyy 4 mapilla: Koivusaaren matalikko, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri

Lähde: Wikipedia: Kivinilkka

Lohi (Salmo salar)

Lohi (Salmo salar) on lohikalojen lahkoon kuuluva kalalaji, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa. Se on anadrominen vaelluskala, joka viettää pääosan elämästään merissä, mutta vaeltaa esimerkiksi Suomen jokiin kutemaan. Lohi on tärkeä ruokakala ja maailmanlaajuisesti yksi kalanviljelyssä eniten tuotettuja kalalajeja.

• Koko: Pyydetty lohi on tavallisesti 70–110 cm pitkä ja painaa 3–27 kg.
• Elinympäristö: Euroopassa lohen luontainen levinneisyys kattaa Itämereen, Barentsinmereen, Norjanmereen, Pohjanmereen sekä Euroopan Atlantin rannikolle laskevat joet ja merialueet Espanjaan ja Portugalin pohjoisosassa olevaan Minojokeen asti.
• Ravinto: Poikasten ruokavalio koostuu pääasiassa erilaisista selkärangattomista.
• Lisääntyminen: Tähän ravintoon lisänä 1–2 vuoden jälkeen tulevat mäti ja kalanpoikaset.

Esiintyy 4 mapilla: Kuopionlahti, Linlonlahti, Lokkiluoto, Meri

Lähde: Wikipedia: Lohi

Rautu (Salvelinus alpinus)

Nieriä eli rautu (Salvelinus alpinus) on lohien (Salmonidae) heimoon kuuluva kylmissä vesissä elävä kalalaji. Suomessa sitä tavataan Pohjois-Lapissa ja Vuoksen vesistössä Itä-Suomessa, Keski-Euroopassa vuoristojärvissä. Se on maailman pohjoisimpana elävä sisävesien kalalaji.

• Koko: Se kasvaa noin 20–60 cm pitkäksi ja painaa tavallisesti 0,3–1,5 kg.
• Elinympäristö: Nieriän levinneisyysalue kattaa pohjoista napapiiriä ympäröivät järvet, joet ja rannikkoalueet kaikilla mantereilla.
• Ravinto: Nieriän poikasen ensimmäistä ravintoa ruskuaispussivaiheen jälkeen ovat vesikirput, hankajalkaisäyriäiset sekä hyttysten ja mäkäräisten toukat.
• Lisääntyminen: Lajin kutu tapahtuu syksyllä.

Esiintyy 4 mapilla: Iso-Söimi, Muddusjärvi, Rautupuro, Vuolasniva

Lähde: Wikipedia: Nieriä

Harmaanieriä (Salvelinus namaycush)

Harmaanieriä (Salvelinus namaycush) on nieriöihin kuuluva lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on suurin nieriälaji. Harmaanieriä tuotiin Eurooppaan 1880-luvulla sekä Pohjoismaihin 1950-luvun puolivälin paikkeilla.

• Koko: Harmaanieriän keskimääräinen pituus on 40–80 senttimetriä ja paino 1–3 kilogrammaa.
• Elinympäristö: Harmaanieriä on puronieriän ohella toinen Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva nieriälaji.
• Ravinto: Harmaanieriä on petokala ja syö lähes kaikkea, muun muassa toisia kaloja, äyriäisiä, hyönteistoukkia ja eläinplanktonia.
• Lisääntyminen: Harmaanieriä kutee muiden nieriöiden tavoin syys-marraskuussa.

Esiintyy 3 mapilla: Iso-Söimi, Siika-valkeinen, Surrinlampi

Lähde: Wikipedia: Harmaanieriä

Suutari (Tinca tinca)

Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikalalaji, joka elää myös Itämeren murtovedessä. Suutari on suutarien heimon (Tincidae) ja sukunsa ainoa laji.

• Koko: Suomessa pyydetyt suutarit ovat yleensä 30–40 cm:n pituisia ja 0,3–1,5 kg:n painoisia.
• Elinympäristö: Suutari elää Etelä-Suomen lämpimissä sisävesissä 62. leveysasteen eteläpuolella.
• Ravinto: Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, matoja, kotiloita ja hyönteisten toukkia.
• Lisääntyminen: Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa.

Esiintyy 2 mapilla: Metsälampi, Palusjärvi

Lähde: Wikipedia: Suutari (kala)

Turpa (Squalius cephalus)

Turpa (Squalius cephalus, ent. Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala. Suomessa se esiintyy vain etelä- ja lounaisrannikon murtovesissä sekä niihin laskevissa joissa.

• Elinympäristö: Turvan levinneisyys Euroopan sisävesissä ulottuu Britteinsaarilta ja Välimereltä Uralille ja pohjoisessa Ruotsin ja Suomen eteläosiin.
• Ravinto: Turvan ravintoa ovat ensisijaisesti hyönteistoukat, kotilot, pienet simpukat ja madot, mutta se syö myös vesikasveja.
• Lisääntyminen: Turpa kutee touko-kesäkuussa yleensä sora- tai hiekkapohjaisilla alueilla, kasvillisuuden seassa.

Esiintyy 2 mapilla: Koivusaaren matalikko, Lokkiluoto

Lähde: Wikipedia: Turpa

Puronieriä (Salvelinus fontinalis)

Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Laji viihtyy viileissä joissa ja kirkasvetisissä järvissä.

• Elinympäristö: Puronieriän alkuperäistä asuinaluetta ovat Pohjois-Amerikan koillisosan sisävedet.
• Ravinto: Puronieriä syö monia selkärangattomia, kuten äyriäisiä, hyönteistoukkia, pintahyönteisiä ja matoja.
• Lisääntyminen: Suomessa lajin kutupaikat ovat vuolasvirtaisten purojen ja jokien sorapohjilla syys-lokakuussa.

Esiintyy 2 mapilla: Korpipuro, Niemisjärvet

Lähde: Wikipedia: Puronieriä

Silakka (Clupea harengus membras)

Silakka eli haili (Clupea harengus membras) on Itämeressä elävä sillin alalaji. Silliin verrattuna silakka on pienempi ja vähärasvaisempi. Biologisesti silli ja silakka ovat samaa lajia, eli niillä on samanlainen perimä, eikä niiden välillä ole jyrkkää rajaa.

• Koko: Silakka on tavallisesti 14–18 cm pitkä, joskus jopa 30–35 cm.
• Lisääntyminen: Suurin osa niistä kutee alkukesällä, pieni vähemmistö syksyllä.

Esiintyy 2 mapilla: Linlonlahti, Lokkiluoto

Lähde: Wikipedia: Silakka

Miekkasärki (Pelecus cultratus)

Miekkasärki (Pelecus cultratus) on särkien heimoon (Leuciscidae) ja alaheimoon (Leuciscinae) kuuluva kalalaji. Miekkasärki kasvaa noin 25 senttimetrin mittaiseksi. Se on olemukseltaan terävä.

• Koko: Miekkasärki kasvaa noin 25 senttimetrin mittaiseksi.

Esiintyy 1 mapilla: Mäntylahti

Lähde: Wikipedia: Miekkasärki

Toutain (Aspius aspius)

Toutain (Leuciscus aspius) on särkikaloihin kuuluva petokala, joka elää Suomessa harvinaisena. Se on Pirkanmaan maakuntakala.

• Koko: Toutain kasvaa 40–100 senttimetriä pitkäksi ja 1–3 kiloa painavaksi, joskus kuitenkin jopa 12-kiloiseksi.
• Elinympäristö: Toutaimen päälevinneisyysaluetta on Itä- ja Kaakkois-Eurooppa.

Lähde: Wikipedia: Toutain